Jyväskylä on suomalaisittain keskisuuri kaupunki ja kuntaliitosten jälkeen pinta-alaltaan verrattain suuri kunta sekä Keski-Suomen maakuntakeskus. Se sijaitsee noin 300 kilometrin päässä Helsingistä pohjoiseen vievän E4-tien varrella. Pohjoiseen päin lähdettäessä matkaa Ouluun on 339 kilometriä, joten veden äärellä sijaitseva välipysähdys on mukavasti puolimatkassa.

Jyväskylän kaupunki sijaitsee kauniilla ja kaupungin laajenemisen sekä lisärakentamisen kannalta varsin hankalalla paikalla Päijänteen pohjoispäässä kolmen pienemmän järven, Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven sekä Harjuksi kutsutun Sisä-Suomen reunamuodostuman osan puristuksessa. Jotta vesistömaisemasta ei vain tulisi pulaa, sitä halkoo vielä Tourujoki. Kaupungin keskusta sijaitsee taas Jyväsjärven ja Harjun välissä.

Harjukaan ei jää yksinäiseksi mäkimuodostelmaksi Jyväskylässä, vaan koko kunta on verrattain mäkistä maastoa. Esimerkiksi aivan keskustan tuntumassa kohoaa Laajavuori, jonka rinteellä on tunnettu laskettelukeskus . Kunnan korkein mäki sijaitsee Moksin kylässä ja se on nimeltään Uutelanmäki. Tällä mäellä on korkeutta 258 metriä.

Jyväskylän kunnan pinta-ala on noin 1 466 km² ja siitä noin 295 km² on vesistöjä. Asukkaita kaupungissa on noin 140 000, mutta sen väestöstä merkittävä osa on opiskelijoita, joten väkiluku vaihtelee siten, että kesällä kaupunki vaikuttaa paljon rauhallisemmalta ja hiljaisemmalta, ellei vajaan viikon kestävää rallihulinaa keskellä elokuuta oteta huomioon.

Monet järvet, edellä mainittujen lisäksi merkittävimmät kunnan alueella sijaitsevat vesistöt, ovat Muuratjärvi ja Leppävesi. Niiden monet saaret sekä maaston mäkisyys antavat Jyväskylän kunnalle miellyttävän ja vaihtelevan ilmeen. Kaupunkia ympäröivä maaseutu taajamineen onkin erittäin suosittua lomailualuetta Suomessa ja alueella sijaitsee melko paljon kesäasutusta.

Jyväskylän alueen varhainen historia

Keski-Suomen, nimenomaan Jyväskylän ja sen lähikuntien alueen, tiedetään olleen asutun jo kivikaudella, sillä alueelta on löydetty sekä merkkejä asutuksesta, että kalliomaalauksia. Asutus seudulla on ilmeisesti jatkunut katkeamattomana meidän päiviimme asti, mutta niin, että kiinteitä asutuksia taajamia muodostui vasta viljelykulttuurin kehittymisen myötä.

Jyväskylän naapurikunnan Laukaan alueella sijaitsevan Vuojärven sedimenteistä on löydetty rukiin siitepölyä, joka on voitu ajoittaa 500-700-luvulle. Tästä löydöksestä voidaan päätellä, että seudulla on jo tuolloin harjoitettu kaskiviljelyä. Sen aikaan pysyvää kyläasutusta ei vielä välttämättä syntynyt, vaan se saattoi edellyttää kaksivuoroviljelyyn siirtymistä, mikä Suomessa tapahtui varhaiskeskiajalla, jolloin maassamme alkoi myös syysrukiin viljely.

Keskiajalla nykyisen Jyväskylän maat kuuluivat hämäläisten kylien, pääasiassa Hauhon, nautintaoikeuksien piiriin, mutta niin saamelaiset kuin hämäläisetkin hyödynsivät Keski-Suomen pitkiä vesireittejä ja metsästivät sen sankoissa metsissä sekä kalastivat sen kalaisilla järvillä. Erilaisia reviirikahakoita on todennäköisesti käyty vaeltavien metsästäjien kesken, mutta niistä ei ole jäänyt merkintöjä aikakirjoihin. Ensimmäinen seudulla asunut ja nimeltä tunnettu henkilö oli Äijälään talonsa vuonna 1506 rakentanut Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki.

Kaupungin synty

Vuoden 1593 maakirjan mukaan tuon aikaisen Jyväskylän alueella tiedetään sijainneen kahdeksan taloa – Keljon alueella taloja oli tuolloin kaksi ja Palokan alueella viisi. Niistä mahtavin oli Mattila, jonka nimi yhä näkyy kaupungissa useissa eri yhteyksissä, muun muassa Mattilanpellon kaupunginosassa, joka todella sijaitsee entisen Mattilan talon peltomailla. Jyväskylä oli tuolloin Laukaan osa ja kasvoi tasaisesti niin, että 1800-luvulle tultaessa se oli emäpitäjänsä kylistä suurin. Taloja kylässä oli tuolloin jo 40 ja kirkkokin alueelle oli rakennettu jo vuonna 1775.

Seudusta oli myös kehittynyt varsin vilkas markkinapaikka sekä sen hyvien vesiyhteyksien, että kylässä yhtyvien merkittävien maanteiden, Keuruun tien ja Hämeenlinnan tien, ansiosta. Markkinaoikeudet Jyväskylä sai virallisesti vasta vuonna 1801, mutta jo aikaisemmin se oli pantu merkille hyvänä kaupungin paikkana. Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837 vaikeiden maalunastukseen liittyvien kiistojen jälkeen.

Kaupunki oli heti perustamisensa jälkeen lähes autio. Sen alueella sijaitsi vain muutama talo ja torppa sekä markkinapaikka, jotka kaikki jäivät kaupungille piirretyn uuden ruutukaavan alle. Vuonna 1838, vajaa vuosi perustamisen jälkeen, asukasluku oli onnettomat 189 henkeä. Vuoteen 1863 mennessä oli kuitenkin myyty jo 143 tonttia ja kaupunki alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Kehitys onkin ollut huimaa verrattuna nykyiseen asukaslukuun.

Koulukaupungin synty ja nykyisyys

Kaupunkiin perustettiin maistraatti vuonna 1861 ja Jyväskylästä tuli kirkkoherrakunta vuonna 1875. Muita keskeisiä seudun kehitykseen ratkaisevasti vaikuttaneita merkkipaaluja sen historiassa olivat erilaisten opinahjojen perustaminen – erityisesti ensimmäiset suomenkieliset lyseot vuonna 1858, seminaari 1863 ja tyttökoulu 1864 viitoittivat kaupungin tietä suurena koulukeskuksena ja opettajien koulutuskaupunkina.

Yhä edelleen Jyväskylä on koulu- ja opiskelukaupunki. Siellä on sekä yliopisto että paljon ammatillisia oppilaitoksia ja mikä tärkeintä, Keski-Suomen helmessä voi edelleen valmistua luokanopettajaksi, kuten on voinut jo noin 150 vuoden ajan. Alueella opiskelee vuosittain lähes 30 000 toisen asteen, ammattioppilaitosten ja yliopiston opiskelijaa.

Koulutuksen ohella ja siihen vahvasti linkittyen seutua leimaa urheilu ja liikunta. Jyväskylän yliopisto on ainoa oppilaitos, jossa Suomessa voi opiskella liikuntatieteitä ylemmällä korkeakoulutasolla. Nuoria liikunnallisia ihmisiä näkeekin kaupungilla huomattavan paljon ja esimerkiksi Tuomiojärveä kiertävällä kevyenliikenteenväylällä näkee opiskelijoita lenkillä säässä kuin säässä.

Liikunnan lisäksi, ja vastapainoksi, Jyväskylässä voi toki rentoutua myös kulttuurin puitteissa. Kaupungista löytyy lukuisia museoita ja gallerioita, joista erityisesti Alvar Aalto -museo ansaitsee erityismaininnan. Kaupungissa järjestetään myös monenlaisia festivaaleja ja tapahtumia, erityisesti kesäisin Lutakonaukiolta löytyykin menoa ja meinikiä moneen makuun. Ja tietenkin Jyväskylässä voi sukeltaa hienoihin makuelämyksiin kaupungin lukuisissa ruokaravintoloissa ja iltapuolen viihdettä on tarjolla esimerkiksi tanssin tai kasinopelaamisenkin muodoissa. Kaupungista löytyy nimittäin Feel Vegas -peliklubi, jossa pääsee tunnelmoimaan kasinomaailman säihkeessä. Vaikka nykyisin monet pelaajat valitsevat mieluummin jonkin uuden nettikasinon pelipaikakseen, tarjoaa fyysinen pelipöytä kuitenkin omanlaistaan viehätystä. Jyväskylä on siis paitsi liikunnallisen Suomen keskus, myös eloisa kulttuurikaupunki – viihdemahdollisuuksia unohtamatta!